Buot vuoitiid válljedettiin duopmárgotti lahtuin juohke okta vállje golbma jiellat gova gilvui almmuhuvvon govaid joavkkus. Dát 12 gova suokkardallojit ovttas neahttačoahkkimis ja dáin govain válljejuvvojit golbma vuoiti.
Dát áššit váldojit vuhtii govaid árvvoštaladettiin:
1. Barents fáktor
Vuoitiid válljedettiin eanemusat váikkuha ng. Barents fáktor: vuoitit galget ovddastit Barents guovllu vugiin, mii čájeha guovllu erenomášvuođa ja sáhtášii maid geasuhit galledeaddjiid. Gilvui almmuhuvvon govat galggašedje heivet Barents guovllu márkanastimii.
2. Boktit erenomáš dovddu
Lea dehálaš ahte govva boktá erenomáš dovdduid gehččiin – govva galggašii oažžut áigái muhtinlágan “wow-dovddu”.
3. Iešlágalaš ja innovatiivvalaš lahkonanvuohki
Bálkkašuvvon govat galggašedje ovddastit varas oainnuid ja/dahje innovatiivvalaš lahkonanvuogi.
4. Eaktivuohta
Govvejuvvon áššit ja fáttát galget leat albma ja jáhkehahttit. Govat, mat leat váldon Barents guovllu olggobealde hilgojuvvojit automáhtalaččat. Gilvvu njuolggadusaid mielde govaid oažžu gieđahallat, muhto dat galggašii dahkkot nu ahte čuovvu buori smáhka ja vugiin mii lasiha gova árvvu. Buot rievdademiid birra galgá muitalit go almmuha gova gilvui.
5. Teknihkalaš kvalitehta
Maŋimuš árvvoštallamii válljejuvvon 12 gova teknihkalaš kvalitehtat dárkkistuvvojit. Govaid resolušuvdna galgá heivet almmustahttimiidda ja prentemii. Heajos čuvgen dahje badjel čuvgen, eahpedárkilis govat dahje boastto ivnnit bohtet lunddolaččat heajudit vejolašvuođaid vuoitit.